Alle kuukausi
paluulentoon Suomeen. Aika on kulunut humahtaen, ja erittäin paljon on ehtinyt
tapahtumaan. Siispä on aika katsoa taaksepäin muutamiin onnistuneen vaihdon
kannalta kriittisiin käytännön asioihin. Säästä ja muusta mukavasta myöhemmin
lisää. Nyt kirjoittelen lähinnä asumisesta, vakuutuksista sekä rahasta. Kuten
jo aiemmin mainitsin, vuokra-asunnon saaminen Reykjavíkista on hankalaa. Mikäli
tavoittelee kohtuuhintaista asujaimistoa hyvällä sijainnilla, tuuri ja suhteet
toimivat merkittävinä tekijöinä tässä prosessissa. Näistä seikoista johtuen
olin jo henkisesti varautunut muuttamaan soluun. Kuitenkin kaverini ansiosta
onnistuin saamaan yksiön.
Asuin koko
vaihtoni ajan House of Spirits -majatalossa, jonka huoneita vuokrattiin
opiskelijoille matkailusesongin ulkopuolella. Kellariasunnossani oli oma
keittiöseinäke ja kylpyhuone. Pyykkikoneet sijaitsivat heti nurkan takana
ovesta ulos astuttaessa. Vuokraan kuului pesukoneiden käyttö, sähkö, vesi ja
netti sekä vuokranantajan hyvät ja avuliaat neuvot. Hinta oli paikalliseen
tasoon nähden kohtuullinen, 792 euroa kuussa. Ennen saapumistani sovin
vuokraisännän kanssa maksavani vuokran euroissa suojatakseni itseni
valuuttariskiä vastaan. Monet ystävistäni maksavat lähes tulkoon saman
suuruista vuokraa ”huonommista” asumuksista.
Yksiöni sijainti
oli erittäin hyvä, ellei täydellinen. Keskustan pääkadulle alle viisi
minuuttia, kouluun viisitoista minuuttia ja kauppaan kymmenen kävellen
liikuttaessa. Myös lentokenttäkyyti jätti aivan oven viereen, mikä oli erinomaista
ajatellen matkatavaroiden raahaamista ja kyläilemässä käyneitä ystäviäni. Toki
asuminen kellarikerroksessa oli oma elämyksensä, sillä täällä ei kumma kyllä
harrasteta Suomesta tuttuja kerrosikkunoita, joten kaikki äänet kantautuivat
kadulta sisään. Maisema oli huikea, ohikulkijoiden jalkoja sekä edestakaisin
ajavien autojen helmoja.
Ennen lähtöä
suosittelen tutustumaan kohteeseen edes jollain tasolla. Vaikka itse tämän
vaiheen jätin välistä, niin ei se ainakaan vielä ole suuremmin päässyt
kostautumaan hyvin varautuneiden ystävieni ansiosta. Mukaan otettavia tavaroita
voi miettiä jo hyvissä ajoin, jottei mikään kriittinen pääse unohtumaan
matkasta. Itse unohdin ottaa tietokoneen hiiren, jota ilman olisin toki
pärjännyt. Mutta helpottaakseni elämääni, hankin paikallisen elektroniikkaliikkeen
alennusmyynnistä halvimman mahdollisen hiiren noin viiden euron hintaan. Pidän
tuota hiirtä yhtenä parhaimmista ostoksistani täällä. Tämän lisäksi jouduin myöhemmin kadonneiden sukkien vuoksi hankkimaan pesupussin.
Toinen erittäin
tärkeä hoidettava asia on vakuutukset. Itselläni oli jo entuudestaan
matkavakuutus, jota piti laajentaa vaihtoni pituuden vuoksi. Tämä investointi
maksoi itsensä takaisin. Kannattaa myös hankkia eurooppalainen
sairaanhoitokortti, vaikka pohjoismaalaisena täällä sitä ei välttämättä
tarvitakaan. Useamman islantilaiseen terveydenhoitoon kohdistuneen
tutustumiskerran jälkeen, voin todeta tuon kortin helpottavan asiointia
huomattavasti. Kortin saat tilattua ilmaiseksi Kelan sivuilta tai puhelimitse.
Ensimmäisen kortin voimassaolon umpeuduttua, lähettää Kela automaattisesti
tilalle uuden.
Monetaarisiin
asioihin liittyen kohtasin muutamia ongelmia. Lähes kaikkialla Islannissa voi
maksaa pankki- ja luottokortilla. Tästä huolimatta käteistä on varmuuden vuoksi
mukava omistaa. Molemmat korttini (Nordea ja S-Pankki) toimivat moitteettomasti
maksuhetkellä sekä debit – että kreditmaksuissa (MasterCard). Kuitenkin jostain
mysteeriksi jääneestä syystä en pystynyt koko aikana nostamaan käteistä
automaateista. Onneksi suomalainen vaihtokaverini ja vanhempani nostivat
minulle tarvittavan määrän käteistä.
