tiistai 9. toukokuuta 2017

Viimeisiä viedään

Eilen oli vaihdon ainoa ja viimeinen tentti. Tämä tarkoittaa sitä, että pääsen nauttimaan muutamista viimeisistä päivistä ilman suurempia velvollisuuksia. Nyt enää odotellaan tuloksia tästä rahoituksen kokeesta. Suomessa totuttuun tenttimalliin erona tässä oli se, että tenttiaikaa oli neljä tuntia kolmen sijasta, ja meille oli etukäteen määrätty istumapaikat tenttitilasta. Kokeen päätteeksi päällimmäisenä tuntemuksena jäi helpotus siitä, että se on ohi. Vaikka tiesin tämän maisterikurssin olevan suhteellisen laaja ja siten haastava, yllätti tentin soveltava luonne. Kaikki istuivat tentissä lähes kokonaan tuon sallitun neljä tuntia. Olimme kaverini kanssa kurssin ainoat vaihtarit sekä ainoat kandivaiheen opiskelijat.


Myös lähimmillä vaihtokavereillani oli viimeiset tentit eilen, ja HÍ:lle tutkintoa suorittamaan hakeva ystäväni sai eilen tulokset kielikokeestaan. Alkaneen vapauden ja positiivisten testitulosten kunniaksi kävimme ulkona syömässä. Ystäväni kävi tämän lisäksi ottamassa tatuoinnin. Hän oli jo toinen ystävistäni, jotka ovat ottaneet täällä Islannissa tatuoinnin. Muutenkin paikallisten keskuudessa tatuoinnit vaikuttavat olevan hyvin suosittuja.


Tuon edellä mainitun rahoituksen kurssin eteen tein ehkä turhan paljon töitä siihen nähden, että olen vaihdossa. Viimeisimmät viikot menivät tehokkaasti laajan materiaalin opiskeluun. Tämän vuoksi oli oikein virkistävää, kun kaverini kysyi minua mukaan retkelle viime lauantaina. Tauko lukemiseen oli enemmän kuin toivottua. Suuntasimme ystäväni islantilaisen työkaverin ja tämän tyttöystävän kanssa läheiseen Reykjadalurin laaksoon lämpimälle joelle. Tuolloin sain ensimmäisen varsinaisen kosketuksen paikallisiin, mikä on hieman huvittavaa näin vaihtoni loppupuolella. Näiden muutaman ihmisen perusteella voisin yleistää ja todeta islantilaisten olevan hyvin suomalaisten kaltaisia. Yhtälailla onnistuin heidän tavoin polttamaan vaalean hipiäni harvinaisessa auringonpaisteessa vietettyjen tuntien seurauksena. Ilahduttavaa oli myös huomata, miten hyvin ymmärsin heidän puhettaan.

lämpötilat ja kastepisteet viime viikolta Reykjavíkin seudulta
Viime viikolla täällä saatiin nauttia erittäin kauniista keleistä. Lämpötilat nousivat reilusti päälle kymmenen asteen, ja poikkeuksellisesti aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Tuuli puhalteli leppoisan lämpöisesti etelästä. Lauantaille saatiin viikon parhaimmat kelit, mikä oli erinomaista retkeämme ajatellen. Lähdimme autolla matkaan heti aamusta. Reykjavíkistä Reykjadalurin laaksoon on noin 45 kilometriä, jonka ajaa alle tuntiin. Perille päästyämme huomasimme täydestä parkkipaikasta paikalle saapuneen muutaman muunkin täydellisten kelien houkuttelemana. Kävelymatkaa joelle on ainoastaan kolmisen kilometriä, mutta paahtavasta paisteesta johtuen teimme matkaa lähes tunnin. Kuumuuden vuoksi kaverini kengät hajosivat retkellä täysin. Maasto perille on helppokulkuista, mutta varsin mäkistä ja paikoin polku oli kuorrutettu ihanasti jalan alla luistavilla kivillä.



Viimein saavuimme perille joelle. Alkupätkän viereen oli rakennettu kulkusilta ja seinämiä, joiden suojassa vaatteet voisi vaihtaa suhteellisen siveellisesti. Väenpaljoudesta johtuen jatkoimme pidemmälle eteenpäin pois turistimaisten rakenteiden luota. Herätin hämmennystä kavereissani, kun vaihdoin bikinit päälle ilman turhempia suojia. Tähän totesin vastaavan käytöksen olevan suomalaisille hyvin tyypillistä.



Kaiken kaikkiaan vietimme joella yhteensä viitisen tuntia. Vesi oli hyvin miellyttävän tuntuista. Suoremmilla pätkillä virtaus oli suhteellisen voimakasta, aiheuttaen jopa nyrkinkokoisten kivien liikkumista vasten joen pohjaa. Veden lämpö yhdessä paahtavan auringonpaisteen kanssa tuntui toisinaan liialliselta. Tällöin pystyi nousemaan kuivalle maalle aurinkoon. En olisi koskaan kuvitellut pystyväni tarkenemaan ottamaan aurinkoa vaihtoni aikana. Laaksossa tuntui kuin olisi ollut kattilassa, sillä sinne ei päässyt tuulemaan lainkaan.


Suosittelen tuolla joella käyntiä, mikäli vain sille löytyy aikaa. Sillä matkoihin ei mene kauheasti aikaa, ja kohde on vielä hetkellisesti suurilta turistimassoilta turvassa. Maisemat reitin varrella ovat huikeat. Lisää kohteesta voit lukea englanniksi täältä ja täältä.